Viime aikoina mediassa, Lääkäripäivillä sekä erilaisissa koulutuksissa on puhuttu toiminnallisista häiriöistä ja edelleen virheellisesti mainittu samassa yhteydessä myös ME/CFS-sairaus.

Tahdomme muistuttaa, että WHO:n ICD-11-tautiluokituksessa ME/CFS on rajattu toiminnallisten häiriöiden ulkopuolelle ja Duodecimin julkaisemassa ME/CFS:n Hyvä käytäntö -konsensussuosituksessa toiminnalliset oireet ovat osa erotusdiagnostiikkaa.

ME/CFS on etiologialtaan tuntematon, kansantaloudellisesti merkittävä, invalidisoiva neurologinen sairaus. Konsensussuosituksen ja johdonmukaisen luokittelun voimin on mahdollista hoitaa ME/CFS-potilaita tyydyttävällä tasolla, samalla mahdollistaen sairauden tutkiminen ja tilastointi.

Toiminnallisella häiriöllä voidaan tarkoittaa mitä tahansa tuntemattomasta syystä johtuvaa toimintakykyä haittaavaa oiretta tai oireyhtymää, joka aiheuttaa merkittävää elämänlaadun tai toimintakyvyn haittaa. Hypoteesiin toiminnallisista häiriöistä liittyy epätieteellisiä vahvasti yleistettyjä uskomuksia oireiden syistä, hoidosta ja leviämisestä, jotka pahimmillaan vahingoittavat potilas-lääkärisuhdetta ja estävät tilastointia ja hiljaisen tiedon keräämistä tuntemattomasta syystä johtuvista sairauksista.

ME/CFS:ää on 90-luvulta asti yritetty tuloksetta hoitaa lukuisisssa interventiotutkimuksissa terapialla samanlaisten oletusten pohjalta kuin tällä hetkellä tehdään toiminnallisten häiriöiden konseptissa. On epätodennäköistä, että sairauden kulkuun pystyttäisiin vaikuttamaan toiminnallisten häiriöiden mallin mukaisilla interventioilla.

Siksi ME/CFS konsensussuosituksen – ei toiminnallisten häiriöiden konseptin – kattava implementointi on Suomessa nyt ensiarvoisen tärkeää.

Helsingissä 28.2.2023

Suomen lääketieteellinen ME/CFS yhdistyksen hallitus

Samuli Tani, Jonna Strandén, Katja Brandt