6.2. Anamneesi 


Tämä kappale on suomennettu brittiläisen ME Associationin kliinikon oppaasta. Alkuperäinen englanninkielinen opas kokonaisuudessaan on tilattavissa linkistä:

ME Association: ME/CFS/PVFS – An Exploration of the Key Clinical Issues (Purple Book), päivitetään vuosittain, hinta 15,5 £)


ME/CFS-diagnoosi tehdään suurelta osin potilaan sairaskertomuksen pohjalta. Siksi seuraaviin seikkoihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota:

  • Aiemmat elimelliset ja psykiatriset sairaudet. Useimmat ME/CFS-potilaat kertovat olleensa normaalissa fyysisessä kunnossa ja fyysisesti aktiivisia ennen sairastumista.
  • Aikaisemmat leikkaukset ja verensiirrot – pidä mielessä hepatiitti B-infektion riski jos verensiirto tapahtui ennen syyskuuta 1991.
  • Työtausta, mukaan lukien mahdollinen altistus kemikaaleille, liuottimille, torjunta-aineille ja linnuille/eläimille esim. psittakoosin riski.
  • Altistus tietyille infektioille kuten borrelioosi ja muut puutiaisvälitteiset taudit.
  • Rokotteet, toksiinit, traumat ja leikkaukset ja niiden aiheuttamat reaktiot.
  • Vakava stressi tai urheilijan ylikunto.
  • Huumeiden (ml. kannabis) ja alkoholin käyttö.
  • Matkustaminen – rokotus tai infektio (esim. denguekuume) ulkomailla.
  • Kliiniset oireet (esim. laihtuminen, voimakas lihas- tai nivelkipu, ohimenevät neurologiset vaivat) jotka viittaavat muiden mahdollisten diagnostisten selvityksien tarpeeseen.
  • Gynekologinen tausta – pidä mielessä aikaisten vaihdevuosien mahdollisuus. Tutkimus osoittaa, että endometrioosi on yleisempää naisilla, joilla on ME/CFS (Sinaii ym 2002).
  • Sosiaalinen tausta – arvioi tarvittaessa HIV:in tai hepatiitti B/C-infektion riskiä. Akuutti HIV-serokonversio voi aiheuttaa mononukleoosin kaltaisia oireita kuten kuumetta, huonovointisuutta, imusolmuketaudin ja maksan toimintahäiriöitä.
  • Perhetausta – onko muilla perheenjäsenillä ME/CFS:n kaltainen sairaus?
  • Ikä – väsymys on melko yleistä nuoruusiässä, jolloin se voi liittyä sosiaalisiin tekijöihin kuten huumeiden ja alkoholin käyttöön tai epäsäännöllisiin unitottumuksiin. Vaikka ME/CFS:ään voi sairastua myöhemminkin elämässä, on harvinaista, että se kehittyisi yli 60-vuotiaille. Siksi vanhemmissa ikäryhmissä on aina syytä arvioida huolellisesti myös muita selityksiä, vaikkei viitteitä esim. syövästä tai muista selittävistä tekijöistä potilaan lisääntyneeseen uupumukseen löytyisikään.

On tärkeää saada kattava kuva ME/CFS-potilaan elämäntilanteesta hoitojen ja etuuksien selvittämiseksi. Potilasta tulisi haastatella työstä, opinnoista, perhevastuista ja toimintakyvyn alenemisen asteesta. Potilasta voi myös pyytää kuvaamaan tyypillistä arkielämäänsä vuorokauden ajalta.

 

Lähdeluettelo:

Sinaii N, et al. (2002) High rates of autoimmune and endocrine disorders, fibromyalgia, chronic fatigue syndrome and atopic diseases among women with endometriosis: a survey analysis. Human Reproduction 17 (10): 2715-2724. Link: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12351553